Kalajoella ollessa kierreltiin parina päivänä lintuvesiä, lähinnä haavakoita etsien ja kahlaajarantoja kiikaroiden. Meillä ei sorsastuksesta olla niin kovin kiinnostuttu. Metsästysmuodoista kanalinnustus on tutuinta, mutta ei sekään enää ilman pystykorvaa ja huonojen kanalintukantojen aikaan ole niin mielekästä. Harrastin aikoinaan myös pystykorvani kanssa haavakoiden etsintää, joskus hyvinkin tuloksin aloituspäivän jälkeen. Tällä reissulla haavakoita ei juuri löytynyt, mikä on toki hyvä asia, mutta pääsivät koirat sentään kokeilemaan noutoa tavilla.
Uhmalta nouto sujuu mallikkaasti
Åskulta vähän nihkeämmin "pthyi"
Ennen "metsästyskauden" aloitusta tein koirille ns. huomiovaljaat, kun ne niin matalina tuolla rantaluhdilla poukkoilevat niin on hyvä olla vähän havaittavampi. Ja samalla ovat jatkossa sellaset "työtamineet", jotka päällä ollaan oikeasti mukamas jotain tärkeää tekemässä... Valjaisiin tarvitaan reppuremmiä (löytyy monen levyistä), verkonlippukangasta ja heijastinnauhaa sekä vanhoja vyön solkia. Materiaalikulut näihin valjaisiin teki noin 5€ / valjas. Ja toki tarvitaan myös hyvä ompelukone, ja äidilläni on onneksi sellainen teollisuus -malli.
Testataan uusia huomiovaljaita, Uhmalle joutui vähän tuunaamaan lisää...
Joku oli jättänyt kuvatukset passipaikalleen, ja Uhman piti tietysti käydä sellaista lähemmin tutkimassa...
tavi on parsonille sopivan kokoinen saalis
kahlaajien muuton parhainta aikaa rannoilla
Sen verran tais olla lintuvesien kiertely ja rantaluhdilla ramppaaminen rankkaa, että nyt makaa jaloissa tietsikkapöydän alla kaksi kuorsaavaa parsonia, jotka ei edes ruokakupin kilahdukseen havahdu...!
