"Kapu" 07.06.1997 - 16.04.2007
Frostwood Patchwork
Jo bloggauksen alussa olin aikeissa muistella ensimmäistä parsoniamme Kapua, joka teki meistä terrieri-ihmisiä ja opetti meille parsonin omistamisen ihanuuden...
Kapu menehtyi tapaturmaisesti kevättalvella, juuri kun iloitsimme "pikkuveljen" eli Åskun tulosta. Åsku joutui sitten paikkailemaan meidän mielestämme "maailman parhaan" parsonin kokoista aukkoa perheessä. Kapu oli todella viisas koira, minkä on huomannut vasta näin jälkikäteen... Ja edes yhdessä nämä nykyiset juniorit eivät yllä siihen viisauteen, mutta ehkä ajan kanssa. Kovin ovat tosin luonteeltaankin erityyppisiä kuin ensimmäinen. Kapu rakasti yli kaiken vettä ja kaikkea mitä voi noutaa. Sekä oli erinomainen perhekoira ja pienen tyttäremme paras ystävä. Riistaviettiä sillä ei ollut, mutta kaikkea muuta senkin edestä.
Kuvagalleriaan lisätty Kapulle oma kansio, jossa otos kuvia digikamera-aikakaudelta (paitsi pentukuva)
Lisäksi tähän muisteloon ensimmäinen oma koirani, suomenpystykorva Tuisku, jonka kanssa on yhdessä toinen toista opettaen kasvettu ja metsästetty. Joku päivä tähän perheeseen vielä tulee punainen pystykorva, parsoneille pomoksi :)
"Tuisku" 23.3.1989 - 1.11.2001
Korpimetson Tuisku
Kiitos, Kapu ja Tuisku!
1 kommentti:
Nyt onnistuin vihdoin laittamaan tänne kommentin! =)
Olipas mukava muistelo Kapusta... Sillä on kyllä viisas katse tuossa ekassa kuvassa.
Huomaan, että Siirikin alkaa nyt 5 vuotiaana vaikuttaa toisinaan ihan viisaalta koiralta, mutta Lillin kanssa on vielä työsarkaa...;)
Noora
Lähetä kommentti