Åskun jumppatuokio

Åsku sai hetkeksi lainata mummun jumppapalloa ja sepäs vasta olikin hauskaa hommaa! Sen verran hanki vielä iltapäivällä kesti, että pallo viiletti hyvin, mutta koiraa vähän upotti. Taas löytyi tehokas keino purkaa ehtymätöntä parsonenergiaa...


Palloilevalle parsonille haastetta lisää...

pakkanen teki melko pian palloon lommoja

pienet puskat ei innokasta palloilijaa hidasta...

Hetken näytti uhkaavasti jo siltä, että pallo ja koira voivat päätyä jäätä myöden hyvin pian Oritkarin rantaan Oulun puolelle (n. 6km)......!! Se olisikin ollut näky kun punainen pallo viilettää jäärataa pitkin kohti kaupunkia :)

Uhman Lut -kokeet

Uhman ensimmäiset lut-kokeet, ja samalla meidän koko porukan ekat, käytiin Oulussa 6. ja 7. maaliskuuta vaihtelevalla menestyksellä. Perjantaina suoritus meni kertakaikkiaan mönkään ja ohjaajana keskeytin kokeen. Lauantaina taas saatiin se haettu B -tulos. Kokeet oli hyvin järjestetty (Kiitokset Ostyn aktiiveille) ja parsonit oli mukavasti edustettuina (pe 6 ja la 7). Myös kettuterrierit, sakut ja mäyräkoirat esittelivät taitojaan ketuille. Tuomarina molempina päivinä toimi Roland Sundfors Alavetelistä.

Perjantai-illan kokeessa Uhma empi ahdingolla, sekä tyhjän luolan tarkistuksessa että itse riistakokeessa, melkoisesti, tuskin koskaan harjoituksissakaan niin paljoa! Kuitenkin se hetken emmittyään teki tyhjän luolan tarkistuksen melkein täydellisesti! Mutta, itse riistasuoritukseen mennessä se oli ehtinyt hermoilla autossa (...ja taisipa olla jo Uhman nukkumaan menon aikakin...) sen verran, että sen kokeesta ei tullut mitään. Ahdingon läpäistyään se jäi kotipesälle pyörimään ja tahtomaan pois, eli kotiin nukkumaan... Ketulle asti ei menty, mikä oli lähes käsittämätöntä kun on Uhma kyseessä... Kovin se oli väsynyt kotiin ajellessa ja ajateltiinkin, että se on tulossa sairaaksi ja oli harkinnassa jättää seuraavan päivän koe välistä. Mutta koska aamu näytti taas lähes normaalilta hössötykseltä, niin päätettiin ajella Haukkikselle taas kokeilemaan.

Lauantaina arpaonni suosi ja saimme kunnian aloittaa kokeen ekana. Silloin olikin jo toinen ääni koirassa. Intoa putkelle menossa, vähän silti empimistä ahdingolla (harjoituksissa mennään aina ropinalla läpi!) ja tyhjän tarkistus, tosin vajaammin kuin edellisenä iltana. Kun Uhma sitten riistakokeessa päätyi melko suoraan hakupesälle räyhäämään, saatoin jo huokaista helpoituksesta (eilinen ei ainakaan toistu) ja koe olikin ohi kolmessa minuutissa.

Tässä lauantain kokeen arvostelu:

Koe alkoi klo 10.03 Koe päättyi klo 10.06
Ahdinkoputken läpäisy: Hyväksytty

Tyhjän luolan tarkistus: Empii sisään menossa, intovinkua, kertaa, vajaa.
Arvostelu: Koira sisään ja löytöhaukku hakupesällä. Luukut avattu, kettu siirtyy oikeaan kulmapesään. Koira seuraa haukkuen ja aloittaa T-pesästä karkotustyön. Tiheä, kirpakka haukku. Koira alkaa heti painostamaan kettua ahdingon alla ihan lähituntumaan. Tilanne kuumenee sen verran, että koe joudutaan keskeyttämään vahinkojen välttämiseksi.

Tulos: B 41

Tästä on hyvä jatkaa :)


Viimeinen A-kokeilija lopettelemassa suoritustaan

Kokeiden jälkeen Kiukku (Repoketun Coco Colada) kokeili hiekkaestettä ja hyvinhän sekin pölähti :) Kiukulla oli hyvä reissu, 2 B-tulosta ja kokeen lupaavimman titteli. Hienoa työtä pikku parsonilta!


Koetoimitsija Katja Huurinainen ja tuomari Roland Sundfors

Uhman loppuverryttelyt kotona.

Helmikuva

Uusi luistelubaana Varjakasta kaupunkiin

Hurjat...

...laskevat mäkeä kellarin katolta. Erilaisia laskutyylejä nähtiin, liukurilla tai pallolla.

Vesihäntä ja koeharjoittelija

Åskulle tuli liiallisesta lumessa uppuroinnista ns. vesihäntä eli häntähalvaus. Tuo on yleensä noutajilla tyypillinen oire liian kylmässä vedessä uinnista. Kyseessä on kai jonkinmoinen tulehdus ylimmän häntänikaman hermostoalueella. Mahtaa olla kipeä! Åskulla häntä roikkuu alaspäin koko ajan, eikä juuri heilu vaikka mitä tapahtuis... Hännän tyvi on vähän turvonnut ja lämmin. Åsku sai eilen ja tänään Rimadyl tulehduskipulääkettä ja nyt häntä jo heiluu vähän. Eiköhän se siitä nouse viimeistään huomenna taas. Ensimmäinen vesihäntä -tapaus meillä oli viime talvena samasta syystä (koko päivä lumihangessa...), mutta minkäs teet jos koira mielellään lumessa hyppii tunti tolkulla. Sen takia osattiin heti "diagnosoida" illalla outo käyttäytyminen ja kipulääkettäkin oli lääkekaapissa valmiina.

Åsku ei siis lähtenyt Haukkikselle tänään ahdinkotreeneihin. Uhma sen sijaan kävi putkeilemassa ketun kanssa maaliskuun alun koetta varten ja hyvinhän se meni. Kouluttaja-Katja vaan kysyi ekan minuutin jälkeen, että "osaako se haukkua" kun Uhma kiljui luukun takana ketulle... Onhan sekin toki ilmaisu siitä, että täällä on jotain. Jää vaan nähtäväksi olisko sitten kokeessa ilmaisu lähempänä haukkua ja mitä tuomari siitä tuumaa jos se on yhtä kiljuntaa. Ehkäpä Uhma mielestään haukkuu (kimakasti), meistä "hidaskorvaisista" se vaan kuulostaa yhtäjaksoiselta ääneltä.... ?



vesihäntäinen potilas

Uppurointia

Umpihangessa uppurointi, mikä loistava keino purkaa parsonenergiaa! Meillä on ollut lunta ihan mukavasti, mutta nyt sitä tosissaan on. Ja se on kiva, maisemat näyttää hienoilta ja hankitreenit on loistavia; sekä minulle että koirille.... tosin Uhmalla tuntuu nuo gasellijousitukset pelittävän hangessa kuin hangessa!











... Mitä, etkö sinä jaksa enää rämpiä??

Tammikuva

Ajateltiin, että tässä blogissa vois julkaista joka kuun lopussa kuukauden kuvan. Sellaisen, joka kuvastaa kuukauden toimia tai on muuten edustava. Samoin myös toisessa blogissamme. Tässä siis ensimmäinen.

Tammikuu. Oulunsalo, Akionlahti